Sinkkuaikoina sai joskus kuulla kysymyksiä siitä, miksei seurustele. Oli jotenkin hassua selitellä, että niin elämä vain oli mennyt - ei seurustelemattomuuden takana ollut mitään sen suurempaa syytä tai suunnitelmaa.

Seurustelemattomuus-kysymysten määrä ei kuitenkaan ollut mitään sen rinnalla, kuinka paljon kysymyksiä olen kuullut seurustelevana. Koska muutamme yhteen? Koska mennään kihloihin ja koska on häät? Koska tulee lapsia?

Kyselyt eivät sinänsä häiritse minua. Mutta minusta on hiukan kummallista, jos kysymysten mukana  yritetään tyrkyttää ohjeita siitä, miten asioiden parisuhteessa kuuluu mennä. Että täytyy asua yhdessä ja täytyy olla naimisissa, koska muuten ei ole oikeasti sitoutunut parisuhteeseen. Minusta on vain hauskaa, että ihmisillä on erilaisia suhteita ja niissä erilaisia käytännön järjestelyjä - ei kaikkien tarvitse mennä sen saman kaavan mukaan. Ei edes minun kaavani.

Kyselyt voivatkin olla hyvin mielenkiintoisia siinä mielessä, että ihmiset niiden sivussa paljastavat usein jotain omista arvoistaan ja ajatuksistaan.